Tarinoita talolta

Uuraisten Nuorisoseura on keski-Suomen vanhimpia Nuorisoseuroja.

Uuraisten Nuorisoseura 120-vuotta

Ajattele aikaa jolloin Uuraisten Nuorisoseura on perustettu. Siis vuotta 1896. Millaiset ihmiset ja millaisin ajatuksin nuorisoseuraan perustettiin. Entä minkälainen maa oli Suomi vuonna 1896? Siis vuosi 1896. Suomi oli siirtynyt vuonna 1809 autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi Venäjän keisarikuntaan. Ruplilla maksettiin, oli Suomen kieli ja Suomella oli itsehallinto, eli suomalaiset pystyivät päättämään monista asioista itsenäisesti vaikka Venäjän keisari olikin Suomen hallitsija.

Vuonna 1896 ei oikeastaan edes tunnettu sellaista käsitettä kuin nuoriso tai teini-ikä. Ensin oltiin lapsia, ja sitten käytiin rippikoulu ja tultiin aikuisiksi. Alle viisitoistavuotias oli työvoimaa joka osallistui perheen elättämiseen omalla työllään. Työtä oli kyllä tehty jo pitkään, sisarusten hoito ja kotityöt olivat luonnollisia asioita. Jo kuusivuotias kelpasi paimeneen tai pikkupiiaksi. Alle viisitoistavuotiaalla oli ollut jo tuuria jos selvisi elämänsä ensimmäisen vuoden yli. Isorokko, kurkkumätä- ja hinkuyskä koitui monen lapsen kohtaloksi, mutta lapsikuolleisuus alentui nopeasti mikä johti voimakkaaseen väestönkasvuun ja syntyvyys pysyi korkeana.

Tilastokeskuksen mukaan nuoria ja lapsia tuntui olevan joka paikassa, ainakin kaupungeissa. Heitä oli 893 700, kun koko maassa asui yhteensä vain 2 530 900 ihmistä. Otollista aikaa siis Nuorisoseuran perustamiselle ja ylipäätään nuorisoseura- tai työväenliikkeille.

Vuonna 1896 nuoret haaveilivat muutosta kaupunkeihin. Amerikkaan lähti väkeä. Samat ihmiset jotka eivät olleet koskaan käyneet kotipitäjänsä ulkopuolella, ilmestyivät yhtäkkiä Manhattanille. Se on melkein sama kuin nyt mentäisiin Kuuhun.

Vuonna 1896 järjestettiin Ateenassa ensimmäiset, nykyaikaiset Olypialaiset. Suomi ei ollut kylläkään mukana, mutta 14 maata oli. Uuraisten Nuorisoseurassa varmaan puhuttiin Olypialaisista, ne olivat varmasti iso asia ja jutun juuri silloin. Tiesitkö muuten, että Kreikka keräsi lahjoituksilla, arpajaismynnillä ja postimerkin painattamisella varoja Olypialaisten järjestämiseen?

Tapahtui muitakin merkittäviä asioita samana vuonna: keksittiin röntgensäde, löydettiin radioaktiivisuus, pohjois-Lapissa oli täydellinen auringonpimennys, Klodikesta löydettiin kultaa ja valtava kultaryntäys alkoi. Lahteen perustettiin yhteiskoulu ja Eino Leino kirjoitti kirjansa Maaliskuun lauluja. Karl Fazer tuo saksanmatkaltaan suomeen Mignon-pääsiäismunan reseptin ja valmistus aloitetaan ja Kolille avattiin Suomen ensimmäinen kuntopolku.

Uuraisten Nuorisoseurallakin harrastettiin ja urheiltiin. Ensimmäisiä asioita oli tietysti iltamat ja urheilu. Hiihtokisoja nuorisoseura järjesti on ennen ensimmäistä maailmansotaa. Siis ensimmäistä maailmansotaa. Mitä enemmän näitä alkuvuosia ajattelen, sitä suurempi kunnioitukseni on menneitä sukupolvia kohtaan. Nuorisoseuran perustaminen, sen toiminnan pyörittäminen, talkoilu, oman talon hankinta ovat olleet kovia ponnistuksia tuon ajan ihmisille joiden elämästä työ lohkaisi kuningasosan. Moni silti jaksoi antaa itsestään taitojensa mukaan yhteisen hyvän eteen paljon. Tämä on meidän tämän päivän Nuorisoseuralaisten voima, kunnioitus menneiden polvien työtä kohtaan antaa voimia jatkaa tämän kunniakkaan nuorisoseuramme toimintaa vaikka joskus tuntuukin, että olisi mukava jäädä mielummin kotiin kun lähteä talkoilemaan, siivoilemaan tai tekemään tapahtumia, tai pyörittämään bingoa. Mutta jostain se into ja palo sitten aina kuitenkin löytyy kun muistaa muiden tekememän työn ja tapaa Seuralassa omat tutut ihmiset ja näkee muiden nauttivan järjestetystä tapahtumasta.

                                Vanhat kuvat koottu Kaarina Moision arkistosta.

Luultavasti vanhin kuva nuorisoseuraväestä. Kuva otettu 1900-luvun alussa.


Tukkijoella-näytelmän esiintyjiä 1910-luvulla. Näytelmä esitettiin Pokelan vintillä.

Nuorisoseuralaisia luutavasti 1910 vuoden ajoilla

Vanhan Keskisen pihassa nuorisoseuraväkeä ennen vuotta 1920. August ja Silja Keskinen, Martta Paanala, Vilho Paanala, Paavo Soini, Keskinen, Tyyne Vaahtera

Suojeluskunnan voimistelujoukkue 1920-luvun alussa. Eero Toivola, Eino Laurio, Sulo Pokela, Eino Elovainio, Iivari Suihko, ja Viljo Silvasti.

Äitienpäivän viettoa seurantalolla 1920-luvulla

Suojeluskuntalaisia 1920-luvulla. Oikealla Otto Pellonpää, vasemmalla paikallispäällikkö Sulo Pokela.

Sankarivainajien viimeinen rekikyyti kohti kirkkomaata 25.2.1940. Etummaisena Oskari Paanala.

Kuvia vuosien varrelta